Every now and then again and again some men (usually only men) are attacking me... men who can't understand that I will not sign God's name written with Tetragrammaton. They are so embarrassed that they argue that they are entitled to take my time and to disturb my working with their calls, messages, emails and letters. They are challenging me to debate with them but are never willing to think about my arguments but moving to another issue with new wider questions. It seems to me that they don't understand anything of my answers or actually they do not even try it. I'm finally fed up to discuss with such persons, because it's not any debate, and it will only lead to the hurting, judging and trampling of me.
MITEN MINÄ KUTSUN JUMALAA?
Minä kutsun Jumalaa mm. seuraavilla raamatullisilla nimillä:
* ELOHIM merkityksessä VALTAVA HENKI
* KAIKKIVALTIAS eli EL-SHADDAI
* KORKEIN eli EL-ELYON
* LUOJA
* ISÄ
* MINÄ OLEN eli EHJEE
HOW DO I CALL GOD?
I use for example the following biblical names of God:
* ELOHIM meaning THE ENORMOUS SPIRIT
* THE ALMIGHTY or EL-SHADDAI
* THE HIGHEST or EL-ELYON
* CREATOR
* FATHER
* I AM THAT I AM or EHYEH ASHER EHYEH
MUTTA minä en käytä Jumalasta nimeä, joka kirjoitetaan tetragrammilla יהוה siitä syystä, että en ole saanut sen alkuperästä täyttä selvyyttä. Ymmärtääkseni edellä luetellut raamatulliset nimet eivät ole sidoksissa tetragrammiin, mutta tuntuu siltä, että kyseisten miesten mielestä ne eivät kelpaa mihinkään ilman sitä.
BUT I don't call God with the name written by the Tetragrammaton יהוה, because I haven't got/found a clear understanding of it's origin. As far as I understand the biblical names above are not connected with the Tetragrammaton, but obviously those men think that those names are nothing without the Tetragrammaton.
Tämänhetkinen uskoni perustuu ensimmäiseen luomiskertomukseen (1. Moos. 1: 1 - 2: 4a) eli ns. elohistiseen luomiskertomukseen (elohisti on lähde, jossa tekijänimenä esiintyy elohim... eikä se ei ole minun keksintöäni).
Today my faith is based on the first creation story (Gen. 1: 1 - 2: 4a) or the elohistic creation story (elohist is a source based on the author name of elohim... and it's not my invention).
(אלהים) ELOHIM-LUOJA loi
* kuudessa päivässä
* maan ja taivaan
* tyhjästä/olemattomasta
* SANAllaan/SANAnsa voimalla
ELOHIM (אלהים), the CREATOR made
* in six days
* the heaven and the earth
* from nothing/nil/emptiness
* by his WORD/with the power of his WORD
Näkemykseni Jumalan luomisesta perustuu jo raamatun ensimmäisessä jakeessa esiintyvään heprean verbiin ברא (bara), joka merkitsee "luoda", "tehdä olemattomasta oleva". Kun lähtökohtana on tyhjyys/olemattomuus, ainoa luomiskeino on SANAn voima (Ps. 33: 6, 9). Tyhjään/olemattomaan ei voi tarttua käsin. Mutta toisessa luomiskertomuksessa (1. Moos. 2: 4b - 24) eli ns. jahvistisessa luomiskertomuksessa (jahvisti on lähde, jossa tekijänä on Jahve-Elohim... eikä se ole minun keksintöni) Jahve-Elohim tekee (עשה = asha) käsin maan tomua ja ihmisen luuta muovaten (יצר =jazar) miehen ja naisen.
I'll argue my thinking with the Hebrew verb ברא (bar) meaning "create", "make existing things from nothing", which appears even in the first verse of the Bible. When the emptiness/nonexistence is the starting point the only means of creation is WORD and it's power (Ps. 33: 6, 9). It's impossible to grasp the hand on emptiness. But in the second creation story (Gen. 2: 4b - 24) or in the yahwistic creation story (yahwist is a source with an author called Yahweh Elohim... and it's not my invention) Yahweh-Elohim makes (עשה = asha) man and woman shaping (יצר = jazar) them with his hands from dust and bone.
Uskon ehdottomasti Jumalaan, jolla on VOIMA luoda SANAn voimalla!
I definitely trust on/believe in God whose POWER is in his WORD!
ברא bara-verbi esiintyy 1. Moos. 1: 27:ssä kolme eri kertaa:
ויברא אלהים את האדם בצלמו בצלם אלהים ברא אתו זכר ונקבה ברא אתם׃
Jokainen bara-verbi on käännetty suomeksi luoda-verbillä:
Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
-> Jumala loi sanallaan miehen tyhjästä
-> Jumala loi sanallaan naisen tyhjästä
-> Jumala loi sanallaan ihmisen tyhjästä
Jumala sanoi... ja tapahtui niin... kaikkina kuutena päivänä!
The verb bara ברא occurs three times in Gen. 1: 27:
ויברא אלהים את האדם בצלמו בצלם אלהים ברא אתו זכר ונקבה ברא אתם׃
Every such verb have been translated into English "created"
-> God created man from nothing with his word
-> God created woman from nothing with his word
-> God created human being from nothing with his word
God spoke... and it happened... in every six days!
Tähän jakeeseen (1. Moos. 1: 27) perustuu myös Jumalan asetus miehen ja naisen välisestä liitosta, joka on vahvistettu seuraavassa jakeessa Jumalan sanoilla:
"Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet" (1. Moos. 1: 28).
Even the union/marriage of man and woman is based on this verse (Gen. 1: 27), and it has been ratified with God's words in the next verse:
"And God blessed them, and God said to them, Be fruitful, and multiply, and replenish the earth, and subdue it: and have dominion over the fish of the sea, and over the fowl of the air, and over every living animal that moveth upon the earth. (Gen. 1: 28).
Mielestäni jahvistinen luomiskertomus alentaa sekä Jumalan että ihmisen kuvaa. Jumala puuhastelee siis aivan samoin kuin ne miehet, joiden tehtäväksi annettiin Ilmestymajan ja sen varusteiden tekeminen. Jokainen käsky "tee" 2. Moos. kirjan luvuissa 25 - 30 tulee samasta verbistä עשה (asha), jolla ilmaistaan Jahve Elohimin tekemistä toisessa luomiskertomuksessa.
I think that the yahwistic creation story will reduce both God and man image. God is working like those men who were called to make the Tabernacle and it's equipment. Every word "make" (thou shall make) in the chapters 25 - 30 of Exodus is derived from the verb עשה (asha)... the same verb is used even of Yahweh Elohim in the second creation story.
Jahvistinen luomiskertomus antaa perustan ns. vallanalaisuusperiaatteelle, joka on eräiden miesten näkemys miehen ja naisen asemasta yhteiskunnassa. Tämä periaate näkyy parhaiten naisen asemassa islamilaisessa kulttuurissa.
The yahwistic creation story is the base for so called principle of subordination, which is a male understanding of the position of men and women in society. The best example of this principle is seen in the Islamic culture.
2. Moos. 6: 3:n mukaan Abraham, Iisak ja Jaakob eivät tunteneet Jumalaa nimellä יהוה Jahve, vaan nimellä אל שדי El-Shaddai. Jostakin omituisesta syystä tetragrammi esiintyy kuitenkin noista patriarkoista kertovissa VT:n luvuissa. Mutta käännösten ja editointien yhteydessä on ollut varsin helppoa lisätä neljä konsonanttia sinne ja tänne. Jos kerran on kehdattu tehdä niin iso väärennös kuin ns. Comma Johanneum, miksi ei myös pienemmät väärennökset mene siinä samassa!
According to Ex. 6: 3 Abraham, Isaac and Jacob didn't know God by the name יהוה Yahweh but by the name אל שדי El-Shaddai. However the Tetragrammaton appears in all the stories telling about those patriarchs. But in connection with translations and edits it has been very easy to add those four consonants here and there. If such a huge addition as Comma Johanneum is possible, why not smaller ones!
Mutta kuten sanottu tetragrammihan esiintyy ensimmäisen kerran jo luomiskertomuksessa... ja minä haluan korostaa: TOISESSA LUOMISKERTOMUKSESSA. Joillekin puhe kahdesta eri luomiskertomuksesta on kuin Jumalan sanan häpäisyä. Mutta varma tosiasia on se, että kahdessa ensimmäisessä raamatun luvussa tekijänimi ja luomista ilmaiseva verbi vaihtuvat kesken kaiken. Se tapahtuu keskellä toisen luvun neljättä jaetta. Minusta vaikuttaa suorastaan siltä, että kahdesta eri lähteestä poimittuja kertomuksia on yritetty yhdistää tällä jakeella siinä kuitenkaan onnistumatta. Nuo kaksi luomiskertomustahan ovat muutenkin täysin erilaiset!
But as I said the Tetragrammaton occurs the first time already in a creation story... and I'd like to stress IN THE SECOND CREATION STORY. Some people think that to speak about two different creation stories is to profane God's word. But a sure fact is that in the first two chapters of Genesis the name of an author and the verb describing doings do change in the middle of everything. It happens in the middle of the verse 4. It seems to me that there is even an attempt to connect two different stories with this verse... but without success. Otherwise those two creation stories are different anyway!
Ensimmäisessä luomiskertomuksessa on määrittelty viikko ja asetettu sapatin sille kuuluvalle paikalla, mutta toisessa kertomuksessa ei tehdä mitään selkoa viikonpäivistä... sapatista puhumattakaan. Ensimäisessä luomiskertomuksessa esittellään koko luomakunnan alku, kun toisessa luomiskertomuksessa keskitytään vain ihmisen ja eläinten luomiseen... ja nekin mainitaan päinvastaisessa järjestyksessä kuin ensimmäiseesä luomiskertomuksessa.
In the first creation story week has been defined and sabbath has been set on it's right position, but in the second creation story there is no clearness of the weekly days... not to mention the sabbath. The beginning of the whole universe has been introduced in the first creation story but the focus of the second creation story is the creation of people and animals... more over in an opposite order as in the first creation story.
Viittaus sateeseen toisessa luomiskertomuksessa (2: 5), tuo mieleen Nooan ajan. Samoin nimet "Kuusin maa" ja "Havilan maa" tuovat mieleen vedenpaisumuksen jälkeisen ajan. Eihän luomisessa ollut vielä kenenkään maata, ja maathan ovat saaneet nimensä omistajiensa mukaan (1. Moos. 10: 6, 7).
The reference to raining in the second creation story (2: 5) reminds me of the days of Noah. As well the names "land of Havilah" and "land of Kush" remind me of the time after the Flood. In the time of creation no-one owned/possessed any land and all lands have been named after their owners (Gen. 10: 6, 7).
Minulle riittä ensimmäinen eli elihistinen luomiskertomus! Mikä merkitys toisella luomiskertomuksella voisi olla?
* EHKÄ sillä yritetään perustella tetragrammin käyttöä Vanhassa Testamentissa
* EHKÄ sillä yritetään antaa ihmisille perusteita uskoa, että Enoksen syntymän aikoihin tapahtui joku erikoinen muutos
The first or the eulohistic creation story is enough for me! What significance might the second creation story have?
* PERHAPS it's some attempt to argue the use of the Tetragrammaton in the Old Testament
* PERHAPS it's some attempt to give a base to believe what was the special change which happened in the times of Enosh
EHKÄ... MUTTA koska asia on minulle vieläkin mahdollisimman epäselvä, haluan kysyä: Mitä oikein tapahtui 235 jälkeen luomisen (1. Moos. 4: 26)?
PERHAPS... BUT because this is issue is still utterly unclear for me, I want to ask: What happened 235 years after creation (Gen. 4: 26)?
"Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan Herran nimeä."
אז הוחל לקרא בשם יהוה
ELI: Siihen aikaan ruvettiin huutamaan avuksi nimeä יהוה Jahve
"then began men to call upon the name of the LORD"
אז הוחל לקרא בשם יהוה
OR: then began men to call upon the name of יהוה
MUTTA:
-> kuka alkoi/ketkä alkoivat?
-> Seetin jälkeläisetkö?
-> eivätkö "Jumalan pojat" olleet rukoilleet aikaisemmin... 235 vuoteen?
-> Kainin jälkeläisetkö?
-> kuinka vanha oli Kain tuolloin?
-> mitä tuolloin noin 200-vuotias Kain oli saanut aikaan?
-> joko Kain oli rakentanut ensimmäisen kaupungin... Hanokin?
-> joko Kain oli luonut oman vaihtoehtoisen jumalanpalveluksensa?
-> miksi piti alkaa huutaa/ruveta huutamaan... Jumalahan tuntee ihmisen ajatuksetkin?
-> mistä nimi יהוה Jahve oli peräisin... heillähän ei ollut luettavanaan minkäänlaista luomiskertomusta tai syntiinlankeemuskertomusta?
-> tosin tieto kulki isältä pojalle... mutta mitä nimeä Jumalasta tuolloin käytettiin, jos tetragrammi יהוה tuli tietoon vasta Mooseksen aikaan (2. Moos. 6: 2, 3)?
-> ilmoittiko Jumala tuon nimen heille... ja kenelle... ja millä tavalla?
-> jos Jumala ilmoitti tetragrammin jo Enoksen syntymän aikoihin, miksi se nimi ei ollut tuttu Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille?
-> keksivätkö ihmiset tuon nimen itse... ja mitä he sillä tarkoittivat?
BUT:
-> who did begin?
-> the descendants of Seth?
-> didn't the "sons of God" have prayed at all... in 235 years?
-> the descendants of Cain?
-> how old was Cain in those days?
-> had Cain (perhaps about 200 years old) already build the first city... Hanok?
-> had Cain already created his own (pagan) worship?
-> why they had began to "cry out" with a loud voice... doesn't God know even our secrets?
-> from where they did get/find the name יהוה... they didn't have any scriptures?
-> of course they heard the old stories from their parents... but what was the name they used of God, if the Tetragrammaton wasn't revealed before Moses (Ex. 6: 2, 3)?
-> did God inform the Tetragrammaton... to whom... how?
-> If God informed the Tetragrammaton already in the time of Enosh, why it was not known to Abraham, Isaac and Jacob?
-> did they invent the name by themselves... what did they mean?
Näihin kysymyksiin etsin ja odotan selkeitä vastauksia!
Omat konstini taitavat rajoittua eri raamatuntekstien vertailuun. Heprean tekstissä (1. Moos. 4: 26) esiintyy verbi חלל (chalal). Ensinnäkin se on kieliopillisesti passiivin intensiivissä, ja ymmärrän sen tarkoittavan, että jotakin tehtiin "yhdessä"/"joukolla". Mutta MITÄ?
I'm seeking and waiting for clear answers to these questions!
I can only compare Bible texts. In Hebrew there is the verb חלל (chalal) in Gen. 4: 26. Because it's in passive intensive form it tells me that they did something altogether. But WHAT?
Kyseisen verbin merkityksiä ovat:
1. SAASTUTTAA, HÄPÄISTÄ
2. ALKAA, ALOITTAA
The meanings of the verb in question are:
1. to POLLUTE, to PROFANE
2. to BEGIN, to START
Lopetan tämän puolustuspuheenvuoroni tähän ja jätän asian jokaisen lukijan omaan harkintaan.
Kirkastukoon TOTUUS, sillä se ei pala tulessakaan!
Now I cease my defence statement here and leave it to your judgment and consideration.
May the TRUTH come forth, for it doesn't be burned even by fire!
Tarkoituksenani on kertoa, miksi mielestäni kaksi toisistaan poikkeavaa luomiskertomusta on voinut syntyä.
VastaaPoistaNäihin aikoihin tapahtui myös se, että Kain tappoi veljensä Aabelin. Perimätiedon mukaan silloin ei ollut maan päällä kuin neljä ihmistä ja tapon jälkeen kolme. Voi hyvin olla, että Aabelin uhraama karitsa oli ensimmäinen elollinen olento, jotka surmattiin. Tämä Aabelin uhrilammas oli Jumalalle mieleinen ja sai Kainin liian kateelliseksi. Kain ilmeisesti sitten halusi uhrata veljensä, vaikka oikea järjestys oli, että eläimet ja kasvikunta ovat alisteisia ihmiselle, ja ihmiset tasa-arvoisia toisilleen. Kainin raakalaismainen teko ei ollut Jumalalle mieleen. Aika todennäköistä on, että Jumala=rakkaus on pitänyt konkreettisesti puuttua jokaisen kolmen elämään. Miten Kain oli muuten voinut tehdä parannusta? Miten Eeva ja Aatami olisivat muuten kestäneet, että heidän poikansa tappoi veljensä? Olisi syntynyt täysi sekasorto/kaaos ilman rakkautta.
Eevalle ja Aatamille syntyi vielä kolmas poika Set, jonka jälkeen oli kaksi elossa olevaa poikaa jatkamassa sukua. Perimätieto kulki isältä pojalle. Kaksi isää ja kertojaa. Tästä on voinut saada alkunsa kaksi erilaista luomiskertomusta.
Koska Jumala on myös oikeudenmukaisuuden kaikkivaltias, pidän todennäköisenä, että Raamatussa ensin oleva, kauniimpi, rikkaampi on Setin jälkeläisten kirjoittama ja Kainin jälkeläiset olisivat jättäneet vähemmälle huomiolle koko luomakunnan rikkaudet.
Olen miettinyt myös sitä, että vaikka "Älä tapa" on yksi käskystä kymmenen käskyn joukossa. On kuolema lopullisempi kuin muiden käskyjen rikkominen ja niiden seuraus. Muiden käskyjen rikkomista voi seurata katumus, armo ja eheytyminen. Kuoleman jälkeen ei ihmistä tässä ajassa enää ole.
Neljästä yhden poistuminen on voinut olla liian hämmentävää ja tästä johtuen Aatamin ajatukset olla ihan erilaisia kuin Kainin.
Kiitos kommentistasi ja aktiivisuudestasi, Pirjo. Minäkin olen vahvasti taipuvainen ajattelemaan, että toinen luomiskertomus on "kainilaisten" jälkipolvilleen kertomaa. Mutta ajattelen, että Aadamilla ja Eevalla oli useampia jälkeläisiä jo veljessurman aikaan. Ihmisethän olivat vitaalisempia ja kaikin tavoin energisempiä alussa kuin meidän ajassa elävät. Kymmenen patriarkan joukkoon valituksi tulemisella on saattanut olla joku muukin peruste kuin esim. esikoisuus. Seetin kohdalla se oli "samankaltaisuus" isänsä kanssa. Tyttäriä ei mainita lainkaan, mutta onhan niitäkin ollut pakko olla, muuten ihmiskunta ei olisi jatkunut. Kaininkin vaimon täytyi olla hänen oma siskonsa.
VastaaPoistaMinä puolestani uskon, että Jumala loi Kainille ja Setille vaimot. Se mitä kutsutaan sukurutsaksi taitaa olla ainakin nykyään rikos. Kain ja Set ovat voineet tuntea kateutta vanhemmilleen heidän läheisestä suhteesta, ja Jumala kyllä tunsi ihmisen sydämen ja sielun, eikä tahtonut surmaamisen toistuvan.
VastaaPoistaAina Hän meidän parasta tekee!
Sisarusliitot kiellettiin ilmeisesti vasta myöhemmin, kun ihmiskunta rappeutui, ja vasta sitten syntyi käsite sukurutsa. Siitähän on äärimmäisen hyvä esimerkki Egyptin faaraoissa. Siihen aikaan faraoiden uskottiin edustavan jumalaa/jumalia, ja siksi liitto PITI solmia oman sisaruksensa (jos mahdollista kaksoispuolensa) kanssa. Mutta liian läheiset suhteet nostivat geneettisesti resessiiviset ominaisuudet dominoiviksi, ja se näkyi mm. oudoissa fyysisissä muodoissa.
VastaaPoistaKoska jo vedenpaisumuksen aikaan maailman väkiluku on ollut sangen suuri, on hyvin todennäköistä, että ihmiskunta lisääntyi tuolloin runsaasti, ja siksi ajattelen, että myös Adamilla ja Eevalla oli suuri perhe.
Luomisessa Jumala antoi ihmisille käskyn lisääntyä ja täyttää maa (1. Moos. 1: 28). Seksuaalinen lisääntyminen on annettu ilmeisesti vain ihmiskunnalle (ei esim. enkeleille ja muille luoduille) siksi, että "vaimon siemen" voisi syntyä, ja että Lunastaja olisi samaa lihaa ja verta kuin lunastettavat. Jumalan tahto on pelkkää hyvyyttä ja hänen asetuksensa viisauden ytimestä!