Although I have already written of this issue I can't stop yet and help wondering the changes of the subject and the verb in the creation stories (read the previous text on this blog).
Kun heprean bara-verbi vaihtuu asha- ja jazar-verbiin, se ei ole mikään pikku juttu!
ברא = bara = luoda, tehdä olemattomasta oleva
עשה = tehdä, valmistaa, työskennellä, luoda
יצר = jazar = (ilmaisee olemassaolevan aineen muokkaamista uudeksi) muovata, muotoilla, tehdä, luoda
It's not a small thing, when the Hebrew verb bara has been changed to the verbs asha and jazar.
ברא = bara = create, make existing things from nothing
עשה = asha = make, prepare, work, create
יצר = jazar = (expressing the change of already existing substance) shape, formulate, make, create
Elämä on jumalallinen salaisuus, ja sen voi lahjoittaa vain Jumala, joka itse ON (היה hajah)... siis vain Jumala, jonka nimi on אהיה EHJEE (nimi on hajah-verbin yksikön 1. persoonamuoto).
Hänen luomisvoimansa on SANAssa, joka saa olemattomat olemaan ja tuntemattomat tulemaan esiin, elämän syttymään ja kukoistamaan. Sitä on "bara"!
Life is a divine secret, and only God is able to give it... He who IS (היה hajah) himself... the One whose name is אהיה EHYEH (the name is the first person in the singular of the hajah-verb)
His creative power is in his WORD, which makes non-existing things to be and the unknown things to come forth, the life to be born and flourish. It means "bara"!
Luomiskertomusten subjekti- ja verbivaihdos on samantapainen kuin Jumalan itsensä ilmoittaman nimen vaihtuminen tetragrammiin. Kun olla-verbistä (היה) johdettu Ehjee vaihtuu tulla joksikin-verbistä (הוה) johdettuun tetragrammiin, se ei myöskään ole mikään pikku juttu! Mutta kysymykseni kuuluu, perustuuko tetragrammi lainkaan edes havah-verbiin! Minä en ainakaan näe tetragrammissa havah-verbin (הוה) aitoa taivutusmuotoa "hän on" tai "hän tulee joksikin!
The subject- and the verb-change in the creation stories reminds me of the change concerning God's name. It's not a small thing either at all when Ehyeh (derived from the verb hajah היה) has been changed to the Tetragrammaton (derived from the verb havah הוה). But my question is: is there any havah-verb in the Tetragrammaton at all! However I can't see any right conjugation of the havah-verb ("he is"/"he'll become to something") in it!
Ok, voin kuvitella, että tetragrammi suomennettaisiin sanoilla "hän on", mutta minun aivoni jäävät huutamaan vastausta kysymykseen: miksi ihmeessä Jumala olisi sanonut nimekseen "hän on", kun hän on kerran sanonut "minä olen"!
Ok, I can imagine that the translation of the Tetragrammaton could be "he is", but my brains stay asking why on earth would God say "he is" when he really has said "I am"!
Havah-verbiä (הוה) on väitetty heprean "toiseksi olla-verbiksi" (היה), mikä sekin kuulostaa minusta varsin kummalliselta. Ensimmäistäkin ja todellista heprean olla-verbiä näkee persoonapronominien kanssa äärimmäisen harvoin raamatussa. Miksi sitten pitäisi olla vielä "toinen olla-verbi"? Kuulostaa selitykseltä!
Kuten olen jo aikaisemminkin kirjoittanut (הוה) havah-verbiä on käytetty Vanhassa Testamentissa vain 5 kertaa merkityksissä "tulla joksikin", "jäädä paikoilleen", "pyrkiä joksikin", "hyötyä"/"tulla hyödyksi"... ei siis olemista ollenkaan!
Some-one has called the Hebrew (הוה) havah-verb "the second (היה) hajah-verb", but even it sounds very odd to me. When the actual/right hajah-verb occurs very seldom with personal pronouns in the Bible, is there any use for the "second one"?
Sounds explanation to me!
I have already written but let's repeat it that (הוה) the havah-verb appears in the Old Testament only 5 times meaning "to become to", "to stay in place", "to strive for", "benefit"/"be useful"... not any mention of "to be".
Sen sijaan (היה) hajah-verbi esiintyy Vanhassa Testamentissa yli 3500 kertaa merkityksissä "tulla", "tapahtua", "olla".
Esimerkiksi elohistisessa luomiskertomuksessa jokainen luomiskäsky ja käskyjen toteutumisen toteaminen ("tapahtui" niin) on ilmaistu hajah-verbillä. Suomennos voisi aivan yhtä hyvin kuulua siis: olkoon valkeus... ja valkeus oli. Oleminen on perusedellytys sille, että jotakin voidaan nähdä tulevan/alkavan olla.
But the (היה) hajah-verb instead occurs more than 3500 times in the Old Testament meaning " to come", "to happen", "to be".
For example every order and it's fulfilment in the Elohistic creation story have been expressed by the hajah-verb. Therefore I like the English translation very much: let there be light... yes! Existence/to be is a precondition that something can be seen/begin to be.
Tetragrammin puolustajat sanovat usein siihen tapaan, että sana (אהיה) Ehjee merkitsee Jumalan olemusta ja ilmaisee, että hän VAIN on... että "VAIN ON"!
Those who defend the Tetragrammaton usually say that the word (אהיה) Ehyeh shows God's nature and expresses that he JUST is... that he "JUST IS"!
Mielestäni Jumalan olemisen eteen ei missään tapauksessa voi laittaa sanaa "VAIN"! Jumalan oleminenhan on perusedellytys kaikelle muulle elämälle, sillä ilman hänen olemistaan täällä ei olisi yhtään mitään... ei kerrassaan yhtään mitään!
But I think that we can't put in any case the word "JUST" before God's existence! We must admit that God's existence is the precondition for all life in this universe, for without Him there would be nothing... totally nothing!
Jumalan oleminen on perusta myös kuoleman voittamiselle. Kun kuolematon (אהיה) EHJEE oli Kristuksessa (2. Kor. 5: 19), ei Kristus jäänyt kuoleman saaliiksi vaan nousi ylös kuoleman voittajana. Jeesus on lähtöisin Jumalan SANAsta (samoin kuin koko luomakunta), sillä "sana tuli lihaksi" (Joh. 1: 14). Jeesuksen äidiltään perimä ihmisyys kuoli, mutta hänen jumalallinen perintönsä Isältä takasi hänelle ikuisen elämän.
God's existence is even a base for the defeat over death. When the immortal אהיה EHYEH was in Christ (2. Cor. 5: 19), neither did Jesus stay in death but he resurrected as a winner of death. Jesus has come from God's WORD (like the whole creation), for "the Word was made flesh" (John 1: 14). The flesh (inheritance from his mother) died, but his divine inheritance from his Father guaranteed the eternal life for him.
Koska Jumala ON ikuisesti sama ja muuttumaton, hänen ei tarvitse koskaan "tulla joksikin"! Jumala luo SANAllaan koko ajan uutta (Joh. 5: 17), ja hänen luomisvoimansa tuo esiin uudenlaista, mutta Jumala itse pysyy samana... hän ei muutu... hänen ei tarvitse "tulla joksikin".
Because God IS the same and unchangeable for ever, he needs not "to become to something"! God is creating by his WORD new things all the time (John 5: 17) and his creative power brings new things forth, but God himself remains the same... he doesn't change... he doesn't need "to become to something".
Sen sijaan Jumalan vastustaja/kilpailija, Lucifer alias Saatana halusi/haluaa TULLA JOKSIKIN... hän himoitsee tulla Jumalan vertaiseksi... itse asiassa Jumalaakin korkeammaksi (Jes. 14: 13, 14). Sentähden häneen sopivat vallan mainiosti sekä tetragrammi että toisen luomiskertomuksen tekemistä ilmaisevat verbit.
But God's opponent/competitor/rival, Lucifer alias Satan wanted/wants to BECOME TO SOMETHING... he desires to become equal with God... actually higher than God (Isa. 14: 13, 14). Therefore the Tetragrammaton and the verbs in the second creation story are perfect for him.
Luciferia verrataan Vanhassa Testamentissa Baabelin kuninkaaseen (Jes. 14. luku) ja Tyyron kuninkaaseen (Hes. 28. luku). Miksi? Kun näemme inhimillisen mallin, voimme paremmin ymmärtää taivaasta langenneen olennon luonnetta. Ihminen muuttuu katselemalla. Samoin kuin Jumalan kuva uudistuu ihmisessä, samoin Lucifer jakaa seuraajilleen omia luonteenpiirteitään. Näin myös Saatanan seuraajat "tulevat joksikin"... jumalansa kuvan kaltaisiksi.
In the Old Testament Lucifer has been compared with the king of Babylon (Isa 14) and the king of Tyrus (Eze. 28). Why? When we see a human example it's easier for us to understand the nature of the fallen heavenly creature. We change by watching. As well as God's image is renewed in man in the same way Lucifer delivers his own features to his followers. This is how even Satan's people "become to something"... graven image.
Elämä merkitsee olemista (היה hajah), ja oleminen merkitsee elämistä (חיה chajah). Vain אהיה EHJEE on kaiken olemisen ja elämisen lähde!
Life means existing (היה hajah) and existence means living (חיה chajah). Only אהיה EHYEH is the source of all existence/existing and life/living!
Jos uskomme Jumalan ikuiseen olemassaoloon ja Jeesuksen voittoon kuolemasta, voimme Jobin tavoin sanoa:
"Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä" (Job 19: 25)
ואני ידעתי גאלי חי ואחרון על עפר יקום׃
If we believe in the eternal existence of God and the victory of Jesus over death, we can say like Job:
"For I know [that] my redeemer liveth, and [that] he will stand at the latter [day] upon the eart" (Job 19: 25).
ואני ידעתי גאלי חי ואחרון על עפר יקום׃
Ehjen ikuisen olemisen ja Jeesuksen kuolemattomuuden kautta meidän kuolevainen olemisemme (היה hajah ) voi vaihtua ikuiseen elämiseen (חיה chajah).
Through the eternal existence of Ehyeh and the immortality of Jesus even our mortal existence/living (היה hajah) can be changed to the eternal life/living (חיה chajah).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti