Mietittävää * Something to think about

Käännökseni etenee verkalleen Genesiksen 4. luvussa, joka kertoo ensimmäisistä veljeksistä, Kainin suvusta ja Jahvenpalveluksen alkamisesta. Haluan tässä kirjoituksessa jakaa muillekin mietittäväksi muutaman seikan, joita minä pyörittelen tällä hetkellä mielessäni.

Slowly I'm making my translation in the fourth chapter of Genesis, which is telling about the first brothers, Cain's family and the beginning of Yahweh's worship. Now I want to share to you some pondering.

1. Uhrin tuominen ei voinut olla Jumalan aloite, sillä mm. kuningas Saulin saaman opetuksen mukaan Jumala arvostaa kuuliaisuutta enemmän kuin uhreja (1. Sam. 15: 22, 23). Uhrin tuominen oli ilmeisesti Kainin aloite (1. Moos. 4: 3), jota Abel seurasi. 

Todennäköisesti veljekset olivat kuulleet vanhemmiltaan kertomuksen siitä, miten Jumala teki heille "ihokkaat" eläimen nahasta syntiinlankeemuksen jälkeen. Mahdollisesti tuon kertomuksen innoittamana Abel halusi uhrata Jumalalle eläimen, mutta Kainin hedelmäuhri osoitti hänen välinpitämättömyyttään vakavia asioita kohtaan.

Vanhan Testamentin tekstit luovat meille sellaisen mielikuvan, että veren vuodattaminen ja uhraaminen olisi Jumalalle mieleen. Olisiko tappaminen sen Jumalan mieleen, joka sanoo kuudennessa käskyssään "Älä tapa" (2. Moos. 20: 13)!

Totta kai Jumala tiesi etukäteen, että "vaimon siemen" tulee Käärmeen toimesta kuolemaan (1. Moos. 3: 15), mutta olisiko hän halunnut herkutella tuolla karmealla asialla pyytämällä uhria toinen toisensa perään! Kannattaa panna merkille, millä nimellä uhreja rakastavaa Jumalaa kutsutaan VT:ssa.

1. It could not be God's suggestion that Cain and Abel brought offerings, for according to the teaching the king Saul got God prefer obeying to offerings (1. Sam. 15: 22, 23). Possibly it was Cain's initiative to bring offering (Gen. 4: 3) and Abel followed him.

I think that the brothers had heard from their parents how God made clothes for them from leather after the Fall. May be this story inspired Abel to bring his offering from his flock, but Cain's fruit-offering indicated his disregard before serious things.

Perhaps the Old Testaments texts have made us to believe that offerings and bloodshed pleases God. Could it ever be so, for God says in his sixth commandment "Thou shall not kill" (Ex. 20: 13)!

Of course God knew beforehand that the "seed of woman" would be killed by the Serpent (Gen. 3: 15), but I wonder if he would like to feast with such an awful thing by asking more and more offerings! Better to notice by what name that God who loves offerings has been called in the Old Testament.

2. Jumalan asennoituminen veljesten uhreja kohtaan on suomennettu verbillä שעה "katsoa". Heprean kielessä tuo verbi liittyy kyllä Kainiin (ei katsonut Kainin uhrin puoleen), mutta Jumalan asennetta Abelia kohtaan ilmaistaan verbillä ישע (tulla pelastetuksi, saada apu, pelastua, selviytyä voittajana, ottaa vastaan apu, antaa pelastaa itsensä). Tuo verbi on lähtökohtana myös nimelle  ישוע Jeesus. Vaikka Abel koki ajallisen kuoleman, jota voitaisiin pitää hänelle tappiona, hän koki kuitenkin pelastuksen uskomalla Jumalan Karitsaan.

2. God's attitude against the brothers has been expressed in English by a verb "respect". In Hebrew with Cain there is a verb שעה meaning watch, have a look (negatively), but God's attitude to Abel has been expressed by a verb ישע meaning be saved, be helped, survive. Even the name ישוע Jesus has been derived from that verb. Although Abel was killed and he died and someone may think that it's a defeat however he was saved by his faith on God's Lamp.

3. Luvun lopussa kerrotaan, että Enoksen aikaan (syntyi 235 jälkeen luomisen) alettiin (קרא) "avuksi huutamaan" Jahven (Herran) nimeä. Minua hämmästyttää, että samassa luvussa puhutaan jo aikaisemminkin "avun huutamisesta", kun kerrotaan Jumalan sanoneen Kainille: VELJESI VERI (צעק) HUUTAA APUA MINULTA MAASTA. Kysymyksessä on sana, jota vastaava verbi merkitsee myös avun huutamista.

Kuolleen ihmisen veri ei pelasta enää mitään, ellei kyseinen henkilö ole eläessään uskonut Jumalan tarjoamaan pelastukseen. Mitä merkitsee se jumalanpalvelusmuoto, joka alkoi Enoksen aikana verisine uhreineen ja avun huutamisineen?

Miksi ihmisen pitäisi huutaa Jumalaa, kun hän on JO ENSIN RAKASTANUT MEITÄ (1. Joh. 4: 9, 10)! Abel ei ehtinyt noiden "huutajien" joukkoon, koska Kain tappoi hänet ennen Enoksen aikaa, mutta siitä huolimatta hän koki pelastuksen... uskomalla rakastavaan Jumalaan... ja olemalla hänelle kuuliainen.

3. In the end of this chapter it's told that people began to (קרא) call upon the name of Yahweh (the Lord) in the time of Enos (was born 235 after the creation). I'm ashamed but in the same chapter it's told already earlier another "calling upon" when God said to Cain that YOUR BROTHER'S BLOOD IS (צעקים) CALLING UPON ME FROM THE GROUND. צעקים is the word which has been used but the corresponding verb is צעק meaning call for help.

The blood of a dead man can't help anything if the person itself has not believed on the salvation God offers. What is the meaning of the worship with bloody offerings and calling... which began in the time of Enos?

Why should people call/cry/shout upon God, when he has ALREADY LOVED US (1. John 4: 9, 10)! Abel didn't belong to that group, for Cain killed him before the time of Enos, but however he was saved... because of his own faith on the loving God... and being obedient to his will.



4 והבל הביא גם הוא מבכרות צאנו ומחלבהן וישע יהוה אל הבל ואל מנחתו׃5 ואל קין ואל מנחתו לא שעה ויחר לקין מאד ויפלו פניו׃
10 ויאמר מה עשית קול דמי אחיך צעקים אלי מן האדמה׃
26 ולשת גם הוא ילד בן ויקרא את שמו אנוש אז הוחל לקרא בשם יהוה׃