As I have already said before people have written the Bible. Ex. 20: 2 - 17 (the same text in Deut. 5: 6 - 21) is the only article, which should be a copy from God's text written by his own hands on the tables made by Moses. But is it what we believe?
Jumalan liitonarkin varma olinpaikka ei ole tiedossamme tätänykyä, ja asia on samoin myös laintaulujen suhteen, joten emme voi myöskään verrata kyseistä raamatun tekstiä kivitaulujen tekstiin, ja Jumalan omiin sormenjälkiin.
Today we are not sure about the location of the Ark of the Covenant, and the same thing is also with the stony tables, therefore we are not able to compare the text in question to the text of the tables and to God's own fingerprints.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Liitonarkku
Vaikka vain silmäilisin hepreankielisen raamattuni sivuja, joissa tuo Jumalan kymmenen käskyn oletettu kopio on kirjoitettuna, minulle tulee omituinen epäilys tekstin luotettavuutta kohtaan. Mieleen nousee väkisinkin ajatus, että nimi יהוה eli Jahve/Jehova/Herra on lisätty tähänkin tekstiin jälkeenpäin.
Even if I glance at the pages of my Hebrew Bible with the supposed copy of God's ten commandments I feel odd suspicion when thinking of the assurity of the text. I can't help thinking that the word יהוה or Yahweh/Jehovah/Lord has been added afterwards.
PERUSTELUNI/ MY ARGUMENTS:
1. Ensimmäisessä ja toisessa käskyssä teksti on täysin luettavaa ja ymmärrettävää ilman "Herra"-sanaakin.
1. The text of the first and the second commandment is absolutely readable and sensible even without the word "Lord".
2. Sana יהוה (Herra) on ollut äärimmäisen helppo lisätä sanojen אנכי (minä olen) ja אלהיך (sinun Jumalasi) väliin.
2. It has been extremely easy to add the word יהוה (Lord) between the words אנכי (I am) and אלהיך (your God).
3. Kolmannessa käskyssä kirjoittajana on ikään kuin joku kertoja, samoin on asian laita myös neljännessä käskyssä.
Tällainen muutos on helpottanut "Herra"-sanan lisäämistä tekstiin.
Miksi Jumala alkaisi puhua kolmannessa käskyssä itsestään yksikön kolmannessa persoonan muodossa, kun hän siihen saakka on puhunut itsestään yksikön ensimmäisessä persoonan muodossa? Kuitenkin kaikki neljä ensimmäistä käskyä kuuluvat yhteisen otsikon alle "Rakasta... Jumalaasi kaikesta sydämestäsi..." (5. Moos. 6: 5; Matt. 22: 37, 38).
3. In the third commandment the author seems to be some storyteller, and so it is also in the fourth commandment. This kind of chance has made easier to add the word "Lord" into the text.
Why should God have began to use the form of the third in singular when speaking of himself after he has used the form of the first in singular? However all the four commandments in the beginning of the law belong under the title "Thou shalt love... thy God... with all thine heart... (Deut. 6: 5; Matthew 22: 37, 38).
4. Vasta Baabelin pakkosiirtolaisuuden jälkeen (n. 500 e.Kr.) kolmannen käskyn katsottiin merkitsevän täydellistä Jumalan nimen lausumisen kieltoa, ja vasta siitä alkaen käytettiin sanaa adonai Jumalan nimen "korvikkeena".
4. Not until after the exile of Babylon (about 500 B.C.) the Jews started to interpret the third commandment as an absolute prohibition to use God's name in speech, and not until then they began to use the word adonai as a "substitute" for God's name.
5. Lain antamisen yhteydessä Siinailla (n. 1400 e.Kr.) kansa pyysi Moosekselta: "Puhu sinä meidän kanssamme, niin me kuulemme. Älköön JUMALA (אלנימ) puhuko meidän kanssamme, ettemme kuolisi" (2. Moos. 20: 19). Ja Mooses vastasi kansalle: "Älkää peljätkö, sillä SE JUMALA (האלהחמ) on tullut koettelemaan teitä..." (20: 20). Ja edelleen kerrotaan: "Mooses lähestyi pimeyttä, jossa SE JUMALA (האלהחמ) oli" (20: 21).
Koska kansa ei kutsunut Jumalaa millään nimellä, oliko kansalle mitään sellaista edes mainittu lain anatamisen yhteydessä? "Herra"/"Jahve"/יהוה vaikuttaa siis jälkeenpäin lisätyltä!
5. At the mount Sinai (about 1400 B.C.) the Jews said to Moses: "Speak thou with us, and we will hear: but let not GOD (אלנימ) speak with us, lest we die" (Ex. 20: 19). And Moses answered: "Fear not: for THE GOD (האלהחמ) is come to prove you..." (Ex. 20: 20). And further: "Moses drew near unto the thick darkness where THE GOD (האלהחמ) was" (Ex. 20: 21).
Because the Jews didn't use any name of God, had God even mentioned any name to them? It seems to me that the name יהוה Yahweh/Lord has been added afterwards!
6. Jakeiden numeirointi on merkillisen sekavaa jakeesta 17 eteenpäin! Numeroinnin perusteella saa jopa sellaisen käsityksen, että 7., 8., 9. ja 10. käsky ovat yhtä ja samaa kappaletta. (Vastaava sekavuus on myös 5. Moos. 5. luvussa)
Liekö jakeiden numerointikin sekoitettu jälkikäteen, kun kymmenes käsky on jaettu kahteen osaan, samalla kun toinen käsky on hylätty kokonaan pois katekismuksesta?
6. The numbering of the verses looks very confused from the verse 17 ahead! It gives even such an idea that the 7th, the 8th, the 9th and the 10th commandment belong to a same chapter. (There is a similar confusion also in Deut. 5th chapter)
Maybe even the numbering of the verses has been confused afterwards, when the 10th commandment has been devided into two parts and when the second commandment has been dropped out of the catechism.
7. Jos Jumala oisi maininnut nimensä laissaan tai sen antamisen yhteydessä, eikö olisi loogista loogiselta Jumalalta, että hän olisi käyttänyt sitä samaa nimeä, jolla hän oli esittäytynyt Israelin kansan esi-isille (2. Moos. 3: 15), ja millä nimellä hän esittäytyi Moosekselle palavan pensaan luona kutsuessaan tämän kansansa johtajaksi (2. Moos. 3: 14)? Se nimi ei ole יהוה Jahve vaan אהיה EHJEE!
7. If God had mentioned his name in his law or when he gave it to his people, were it not logical from the logical God that he had used the same name, by which he had introduced himself to the forefathers (Ex. 3: 15) of Israel and which he used when talking with Moses by the burning bush (Ex. 3: 14)? That name is not יהוה Yahweh but אהיה EHYEH!
8. Ainoastaan nimi אהיה אשר אהיה EHJEE ASER EHJEE eli MINÄ OLEN SE, JOKA MINÄ OLEN (2. Moos. 3: 14) eli voi olla kaikkeuden Luojan nimi, koska vain hänen olemisestaan voi syntyä muuta olevaa!
8. אהיה אשר אהיה EHYEH ASER EHYEH or I AM THAT I AM (Ex. 3: 14) is the only potential name for the Creator of the Universe, because living things can be born only from his existence!
9. Törkein rikos Jumalan kolmatta käskyä vastaan on väittää Jumalan nimen olevan joku muu, kuin minkä hän itse on ilmoittanut!
9. The most grave crime against God's third commandment is to claim that God's name is some else than he has informed by himself!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti